Joo-o… Olipahan viikonloppu!
Lauantai oli tosiaan meidän kummankin mielestä yksi elämämme parhaista päivistä. Ajoimme keskellä kauneimpia maisemia mitä olemme ehkä ikinä nähneet pienen Ballycastlen kaupungin rannalle, aivan pohjoisimpaan osaan Pohjois-Irlantia, samalla kun loistava musiikki pauhasi autoradiossa ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Tunsimme sillä hetkellä olomme niin sanoinkuvaamattoman onnellisiksi, että Laura tirautti jopa pari kyyneltä hahaa :’D Ja kyllä, ihan selvinpäin otiin. Oikeesti. No mut nyt te tietenkin ihmettelette, että mites hemmettissä me sinne Ballycastleen ylipäätään päädyttiin. No niin mekin ihmeteltiin!
Siispä alotetaan ihan alusta.
Perjantaina ennen kuin ”tarina sai alkunsa” kävimme ensin siellä yliopistolla, joka on siis sellanen aivan valtavan upee, uus, hieno laitos, josta löytys sit kaikkee mahdollista ja mahdotonta aina suihkurusketushuoneesta ja höyrysaunasta uusimmilla laitteilla varusteltuun kuntosaliin ja kampaamosalonkiin asti. Kyllä kelpais siellä opiskella, jepjep, vähän vaan mietittiin, että miten sen kaiken loistokkuuden keskellä niiden oppilaiden työnteosta tulee yhtään mitään :D Valitettavasti ei kuitenkaan ehditty enää tavata näitä opiskelijoita kun kaikki oli jo ottanu jalat alleen ja lähteny viikonlopun viettoon.
Ennen ja jälkeen yliopistovierailua meidän uskomattoman ihanat Belfastin yhteyshenkilömme näyttivät taas meille kaikkia hienoja ja merkittäviä paikkoja kaupungilla. Lopuksi meidät kuskattiin lähelle Primarkia, mikä on siis se pahin VIRHE, minkä voi meidän kohdalla tehdä :D Siitä kaupasta ei meinaan pääse mitenkään tyhjin käsin ulos! Varsinkin toi tummempi osapuoli meistä sekos taas ihan totaalisesti ja poistui lopulta paikalta jättimäisen kassin kanssa.
Noh mutta sitten… Sitten olikin aika mennä itse asiaan eli Turn the party-zone on! ;D Pukeuduttiin uusiin vaatteisiin ja asusteisiimme ja suunnattin Filthy McNasty’s nimiseen pubiin, joka olikin tupaten täynnä. Siellä on sellanen upee sisäpiha, jossa oli kaikkia hienoja valoja ja kynttilöitä ja jopa pari takkaa katoksen alla. Ihanan tunnelmallinen paikka siis, ja tunnelman kruunasi tietysti jääkylmä Magners ja hyvä livemusiikki tähtitaivaan alla. ;) Viimeistään siinä vaiheessa kun Oasiksen Wonderwall lähti soimaan me hoilattiin aivan fiiliksissä mukana :D
Tän jälkeen päätettiin testata läheinen klubi, nimeltään M-Club (aka paikallinen ”Sedula”), olihan meillä kerrankin Converseiden ja farkkujen sijasta hienot mekot ja korkokengät päällä. Heti eka kun päästiin sisälle niin tottakai LMFAO – Party Rock Anthem lähtee pauhaan kauttimista ja Laura sanoo Iinalle, että hei mennään yläkertaan, niin Iina sanoo, ”Eiku oota sekunti!”, sit parin hetken täys hiljaisuus ja lopulta... ”Everyday I’m shufflin’!” :D
Yläkertaan päästyämme ensimmäinen asia mitä nähdään, niin tupaten täys tanssilattia, jossa jengi tanssii tismalleen samaan tahtiin jonkun biisin tahdissa! :D Siellä oli menossa joku 70’s/80’s- ilta ja musiikki ja porukan kledjut oli sitten sen mukaiset. Jokapuolella oli isoja screenejä joihin heijastu kolmannessa kerroksessa esiintyvän tanssiryhmän show. No hetken päästä siellä tanssilattialla alko sit sellanen tanssikilpailu jota tsiigailtiin sieltä ylimmästä kerroksesta. Yks niistä tanssijoita oli mielestämme ylitse muiden, mutta harmi vaan hän ei sattunut voittamaan. No sen kilpailun päätyttyä mentiin sit itsekin heiluun sinne dancefloorille ja yllättäen tää sama jäppinen, jota oltiin kannustettu voittoon ja hänen kaverinsa innostuivat tanssittamaan meitä. No mikäs siinä sitten! :D Kun tyypeille selvisi, että ollaan ihan Suomesta asti tultu tänne haahuilleen niin he tarjoutuivat lauantaiksi meidän ”Folke Westeiksi” eli esittelemään Pohjois-Irlannin kuvakirjan kaunista maaseutua ja juurikin sitä Ballycastlea, mistä puhuttiin aluksi. Noh, meillehän tämä tarjous sopi siis paremmin kuin hyvin, kun emme juurikaan satu vielä paikallisia ja heidän elämäänsä sen tarkemmin tuntemaan.
No ei siinä sit mitään, lauantai iltapäivällä pakattiin reput ja nämä kyseiset gentlemannit tuli hakemaan meidät Paddy’silta mukaansa. Siinä sitten ajeltiin, oli aika sanaton olo kun katteli tosiaan niitä ihania vihreitä ja kukkulaisia maisemia. Bongattiin myös paljon hellyyttävän näköisiä lampaita ja myös niitä ylisöpöjä pikkusia ”Lambi-mainos” yksilöitä. Lopulta päädyttiin onnellisesti pienen ja idyllisen Ballycastlen kaupungin rannalle ja ne maisemat sinne merelle oli viimestään jotain niin henkeäsalpaavaa. Nähtiin sieltä myös Skotlannin rannikolle, MOI VAAN KAROLIINA! T.Laura, vaikka et sä siellä tällä hetkellä taida ollakaan. :D
Tyypeillä oli sit semmosella karavaanarialuella oma mökki, tai oikeestaan se oli niinku asuntoauto, mut vaan ilman sitä autosaa :D Niitä oli sit siellä vierivierekkäin. Siellä sit syötiin pizzaa ja juotiin vähän Strongbowia ja Bulmersia. Siellä vaunussa oli aikas kylmä mutta onneks ollaan Suomesta ja ollaan jo täällä Paddysissa, ja muuallakin totuttu siihen, että lämmitykseen ei juuri tässä osassa maailmaa pahemmin panosteta.
Kun käytiin illalla ulkona ja oli jo tullut pimeä niin oli taas aika epätodellinen olo kun yllä oli vaan kirkas tähtitaivas ja ainoa ääni mitä kuului oli ”MÄÄÄÄÄ!” :D
Aamulla pojat toivat meidät nätisti takaisin Paddysiin. Meille selvisi, että se huone mikä meidän oli alunperinkin pitänyt saada (eli kylpyhuoneellinen ja normaalia isompi) oli nyt viimeinkin valmis! YES! ;) No ei siinä sit muutakun kamat taas jälleen kerran kasaan ja muuttamaan, tämä on siis jo kolmas huone, jossa kyseisessä hostellissa satumme asumaan.
Nyt alkoi uusi työviikko, joka tulee olemaan aika haastava, koska Jurys on aivan täynnä asiakkaita.
Me lähetetään teille paljon paljon terveisiä ja haleja!!! xx
I & L
”Isä olen täällä maailman toisella puolen ja laulan pappa-da-dupa-papapa-duuda-dappaa… Äiti älä pelkää kyllä pidän itsestä huolen! Ja laulan pappa-da-dupa-papapa-duuda-dappaa.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti